torstai 10. helmikuuta 2011

EI PALANNUT LASTENSUOJELUYKSIKKÖÖN

Lastensuojelun työntekijät ja harjoittelijat allekirjoittavat vaitiolositoumuksen ennen kuin aloittavat työssään. On kuitenkin eräs tilanne, jota vaitiolovelvollisuus ei näemmä ollenkaan koske: jos lapsi jättää palaamatta lastenkotiin tai muuhun sijoituspaikkaan, sen toitottaminen lehdissä kaikelle kansalle näkyy olevan täysin hyväksytty maan tapa.

Kun nuori jättää palaamatta sinne, mihin ikinä hänet onkaan sijoitettu, sijaishuoltoyksikkö tekee kadonneesta lapsesta tai nuoresta virka-apupyynnön poliisille. Jossain vaiheessa poliisi antaa lehdistötiedotteen, jossa kerrotaan nuoren tuntomerkit ja pyydetään niitä, jotka ovat karkulaisen nähneet ottamaan yhteyttä. Joku vuotaa, ja lehtiin päätyy asiaankuuluvien tietojen lisäksi jokseenkin säännöllisesti vielä sekin, että nuori on lastensuojelun asiakas.

Olen ottanut yhteyttä useampaan tahoon, mutta kukaan ei halua ottaa tästä vastuuta. Lehdet puolustelevat tekojaan sillä, että he vain julkaisevat poliisilta saamansa tiedotteen. Poliisi lupasi olla jatkossa huolellisempi - mutta eipä vain näy olevan. JSN ei ota käsittelyynsä asiaa yleisellä tasolla, vaan jonkun asianomaisen on tehtävä sinne ilmoitus.

Juuri nyt lehdissä kerrotaan eräästä itä-suomalaisesta laitoksesta kadonneesta nuoresta. Ainakin Aamulehden läpi päästämät yleisökommentit tapahtuneesta ovat aivan järkyttävää törkyä. Kirjoitin sinne sekaan oman kommenttini: kehotin sekä lehtiväkeä että kommentoijia häpeämään.

Ihmettelen tällaista välinpitämättömyyttä ja piittaamattomuutta yksilönsuojasta. Tässä on sentään kysymys nuoresta, jonka asiat eivät muutenkaan liene aivan parhaalla mallilla: jokin syyhän on sille, että hän on lastensuojelun asiakas.

Usein eivät edes koulutoverit tiedä sijoituksesta. Miltä tuntuu lukea lehdestä, että salaisuus on paljastettu? Kuinka häneen suhtaudutaan sen jälkeen?

Asenteet ovat nykyään kovia ja säälimättömiä. Pelkään, että häneen ei suhtauduta hyvin.

1 kommentti: