"TUKSU"

TUKSU JA KOULUKIUSAAMINEN

Meillä on julkkis, jonka julkisuuden syistä ei monella ole aavistustakaan: Yolanda tai Johanna Tukiainen. Puuttumatta lainkaan Tukiaisen eli "Tuksun" omiin julkisuuspyrkimyksiin tai hänen henkilöönsä, haluaisin kiinnittää huomiota hänen julkisuuskuvansa ja jonkin koulun yleiskiusatun oppilaan julkisuuskuvien yhtäläisyyteen.

Tukiaisesta kirjoitetaan paljon ja hän varmasti saa aika leveän leivän aivan yksinkertaisesti suostumalla olemaan esillä. Se on hänen asiansa. Ihmettelen kuitenkin aikuisia ihmisiä, jotka menevät mukaan toimintaan, joka monelta kohdin täyttää kiusaamisen tunnusmerkit.

Erään lukion penkinpainajaisissa abiturienteilla oli yllään tuksupaidat. Itsensä nimittäminen "Tuksuksi" on nimittäin olevinaan hyvä vitsi. Opettajat eivät nähneet tässä mitään paheksuttavaa. Ainakaan he eivät puuttuneet asiaan, vaikka samaisessa koulussa esimerkiksi abishown ohjelma piti tarkastuttaa opettajilla ennen kuin sen sai esittää: olihan olemassa vaara, että joku opettaja esiteltäisiin halventavassa valossa. Mutta Tuksu, tottahan toki Tuksua saa pilkata niin paljon kuin sielu sietää! Opettajien rooli tässä tapauksessa oli passiivisen sivustakatsojan, hiljaisen hyväksyjän rooli. Ilman näitä hyväksyjiä ei kiusaaminen onnistu.

Muutama kuukausi sitten en tiennyt ollenkaan, kuka tämä "Tuksuksi" nimitetty ihminen on. Ihmettelin, kun tämä nimi tuntui olevan yleisluontoinen haukkumasana, vaikka se selvästi viittasi johonkin henkilöön. Facebook-kaverini valistivat minua, ja aloin itsekin lukea Tuksujuttuja, joita etenkin roskalehdet ja facebook tuntuivat olevan täynnä. Mitä enemmän luin, sitä enemmän pöyristyin ja sitä vähemmän halusin lukea.

Tuksun käsitteleminen julkisuudessa muistuttaa paljon koulukiusaamista. En mene yksityiskohtiin, koska oletan, että tämän tekstin lukijat ovat "tapaus Tuksuun" jo tutustuneet. Olen vain huolissani: millaisen mallin lapsille ja nuorille antavat ne "aikuiset", jotka kerta toisensa jälkeen naureskelevat tälle nuorelle naiselle, hänen puheilleen ja hänen ulkoasulleen?

Riippumatta siitä, mikä on Tukiaisen oma kanta tapaan, jolla hänestä kirjoitetaan ja jolla häntä pidetään esillä esimerkiksi juuri facebookissa, minä en voi tällaista hyväksyä. Jos kerran aikuisilla on lupa pitää Tukiaista kävelevänä vitsinä, miksi ei lapsilla olisi lupaa kohdella samoin sitä Nooraa tai Santeria, joka on jollakin tavalla erilainen tai joka kiusaamisen seurauksena muuttuu erilaiseksi kuin koulutoverinsa?

EI PALANNUT LASTENSUOJELUYKSIKKÖÖN

Lastensuojelun työntekijät ja harjoittelijat allekirjoittavat vaitiolositoumuksen ennen kuin aloittavat työssään. On kuitenkin eräs tilanne, jota vaitiolovelvollisuus ei näemmä ollenkaan koske: jos lapsi jättää palaamatta lastenkotiin tai muuhun sijoituspaikkaan, sen toitottaminen lehdissä kaikelle kansalle näkyy olevan täysin hyväksytty maan tapa.

Kun nuori jättää palaamatta sinne, mihin ikinä hänet onkaan sijoitettu, sijaishuoltoyksikkö tekee kadonneesta lapsesta tai nuoresta virka-apupyynnön poliisille. Jossain vaiheessa poliisi antaa lehdistötiedotteen, jossa kerrotaan nuoren tuntomerkit ja pyydetään niitä, jotka ovat karkulaisen nähneet ottamaan yhteyttä. Joku vuotaa, ja lehtiin päätyy asiaankuuluvien tietojen lisäksi jokseenkin säännöllisesti vielä sekin, että nuori on lastensuojelun asiakas.

Olen ottanut yhteyttä useampaan tahoon, mutta kukaan ei halua ottaa tästä vastuuta. Lehdet puolustelevat tekojaan sillä, että he vain julkaisevat poliisilta saamansa tiedotteen. Poliisi lupasi olla jatkossa huolellisempi - mutta eipä vain näy olevan. JSN ei ota käsittelyynsä asiaa yleisellä tasolla, vaan jonkun asianomaisen on tehtävä sinne ilmoitus.

Juuri nyt lehdissä kerrotaan eräästä itä-suomalaisesta laitoksesta kadonneesta nuoresta. Ainakin Aamulehden läpi päästämät yleisökommentit tapahtuneesta ovat aivan järkyttävää törkyä. Kirjoitin sinne sekaan oman kommenttini: kehotin sekä lehtiväkeä että kommentoijia häpeämään.

Ihmettelen tällaista välinpitämättömyyttä ja piittaamattomuutta yksilönsuojasta. Tässä on sentään kysymys nuoresta, jonka asiat eivät muutenkaan liene aivan parhaalla mallilla: jokin syyhän on sille, että hän on lastensuojelun asiakas.

Usein eivät edes koulutoverit tiedä sijoituksesta. Miltä tuntuu lukea lehdestä, että salaisuus on paljastettu? Kuinka häneen suhtaudutaan sen jälkeen?

Asenteet ovat nykyään kovia ja säälimättömiä. Pelkään, että häneen ei suhtauduta hyvin.